Ottaa päähän tämä raskausdiabetes. Perkeleen vitun paska arvot heittelee koko ajan ja olo on ahdistunut. Vittu.
Odottelen, että vastaisivat Kysiltä minun kysymyksiin. Uskon, että balanssi vielä löydetään, mutta tämä välivaihe on yhtä perkelettä.
Minä en itse pysty tekemään tämän eteen enää enempää. Riittämätön olo.
Jos motivaationa ei olisi tuo oma lapsi, ei olisi mitään motivaatiota enää.
Edit: Sain vastauksia mammapolilta. Tilanne ei ehkä ole niin vittusaatana kuin olin ajatellut. On vaan niin kova hätä tuosta vauvasta, että ei aina osaa ajatella järkevästi. Mutta täältä vielä noustaan.
Tänään olen ollut neuvoton.
Huomiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti