Tänään ollaan vietetty täällä kotona viimeistä päivää kaksin. Ei välttämättä ole viimeinen päivä kahdestaan, käynnistyshän pystyy venymään. Mutta varmasti on viimeinen päivä täällä kotona tällä kokoonpanolla. Käytiin tekemässä kaupassa sellaiset ostokset, että pärjätään pitkään näillä asioilla kun ollaan kotiuduttu. Paistelen tässä samalla vielä jauhelihapihvejä pakastimeen. Helpottaa mieltä, kun on varautunut hyvin.
Kohta ajattelin imuroida ja ehkä pestä lattiaa.
Tänään on alamahaa poltellut ja koskenut selkään ihan kiitettävästi. Olisipa kyllä ihan jees lähteä vaikka vielä tänään synnärille, mutta ei se nyt mitenkään muserra jos pitää huomiseen odottaa.
On kyllä oudot fiilikset. Juttelin isäpuolen kanssa aamulla puhelimessa, sitä jännittää varmaan vielä enemmän kun minua. Kyllä tätä vauvaa nyt odottaa meidän lisäksi aika iso joukko ihmisiä. Siitä tulee aika mukava olo.
Tuntuu oudolta, että kohta ei ole enää tätä mahaa.
Elämä muuttuu niin järjettömän paljon.
Tänään olen ollut odottavainen.
Huomiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti