lauantai 10. helmikuuta 2018
41/365 Meidän Rauno
Meillä on ihana, mutta omituinen kissa.
Rauno on tosi seurallinen kissa. Se tykkää olla kyljessä kiinni tai mahan päällä. Jos röhnöttää sohvassa, Rauno aivan satavarmasti tulee viereen. Yleensä se menee aina Ilkan mahan päälle, koska se rakastaa Ilkkaa jotenkin ihan hulluna. Tykkää se minustakin. Se on melkoinen sylikissa, mutta aina ei halua villi päällä olla sylissä. Villi tuulella se on usein. Se vaan juoksee ympäriinsä, toisinaan lelu suussa, toisinaan Mäy perässä.
Raunolla on aivan järkyttävä ruokahalu. Vaikka se olisi juuri syönyt pussillisen ruokaa, se olisi jo ihan valmis heti ottamaan lisää. Se myös syö oikeastaan kaikkea. Yksi päivä leivältäni tippui kurkun palanen ja sekin kelpasi.
Rauno on myös kaikkea muuta kuin arka.
Tämä kissa ei revi, ei hyökkää. Ei kuseksi mihinkään muualle kuin laatikkoon.
Kelpo mirri, ollaan tosi onnellisia tästä tapauksesta.
Me ollaan nyt täällä Tampereella ja perinteisesti kerron reissusta sitten tämän kaiken jälkeen.
Tänään olen ollut tyytyväinen.
Huomiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti