Eilinen ei sitten illasta ollut taas mitään parasta aikaa minun tai meidän perheen elämässä. Se helvetin hengitystä vaikeuttava kipu iski taas kuuden aikaan. Se rauhoittui lääkkeellä ja oksentamisella ja huutamisella siihen kahdeksaan mennessä. No, se iski sitten uudestaan yhdentoista aikaan. Se meni ohi vasta, kun ambulanssilla kävi hoitohenkilökunta vähän minua hoitamassa.
Vittu mikä ilta ja yö. Tähän päälle erittäin itkuinen Lenni ja väsynyt Ilkka, joka ei raukka saanut edes iltapalaa syötyä.
Tänään soitin aamulla terveyskeskukselle. Sain ajan, jossa kävin. Sain nyt kipulääkekuurin ja uuden kipulääkkeen kohtauslääkkeeksi. Nyt on tujua tavaraa ja ei voi kun vain toivoa, että siihen ei tarvitse turvautua. Sain myös lähetteen yksityiselle fysioterapeutille, pitäisi etsiä joku naprapatiaan erikoistunut. Se maksaa, Kela korvaa siitä vain pienen osan. Täytyy punnita ja vähän seurata tätä elämää nyt. Tärkein homma tässä on nyt jatkaa niitä fysioterapeutin antamia liikkeitä.
Ilkka on iltavuorossa. Tämä aamu oli tosi väsynyt meillä kaikilla. Tuo meidän naperokin veti melkein neljän tunnin päikkärit, vaikka nukkui viime yön hyvin.
Me ollaan täällä nyt kahdestaan hengailtu. Leikittiin pitkään lattialla ja olen nyt vaan halunnut antaa tuosta eilisestä takaisin, kun en pystynyt hoitamaan Lenniä.
Tänään olen ollut vakaa.
Huomiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti