27.1

”Kauko”, Lenni sanoo, kun näkee Rauno kissan. Välillä Lenni sanoo äiti, välillä isi, mutta aina Kauko. Kaikki muutkin kissat on Kaukoja. Koirat myös.
Mitäs muuta?
Lenni konttaa ja käppäilee tukea vasten hirveää kyytiä. Eniten leikkii palikkalaatikolla, siihen keskittyy kovasti. Lenni leikkii mielellään yksin, mutta hakeutuu myös seuraan halutessaan.
Lenni katsoo telkkarista mainoksia ja muumeja, jammailee tunnusmusiikin tahtiin.
Tykkää ihmetellä maailmaa ikkunasta. Lenni on nyt oppinut halailemaan, meitä ja pehmoleluja. Lenni sanoo ”Kukku!” kun haluaa syliin katselemaan seinällä olevia kortteja ja ihailemaan omaa kuvaa peilistä. Oma ääni on löydetty ja sitä tarvittaessa käytetään.
Lenni nassuttaa kirjan reunoja ja nauraa, kun kieltää. Tutista luovutaan näillä näkymin varmaan sitten rippikouluun mennessä.
Lenni on herrasmies ja hurmuri. Toisinaan vähän väsyneenä vierastaa, mutta ei aina.
Lennillä on mummojen ja ukkien kanssa ihan omia höpsöttelyjä.
Lenni tykkää muista lapsista, etenkin serkuistaan. Silmät tuikkii, kun serkut ottaa leikkiin mukaan. (Vähän välillä kiskoo tyttöjä hiuksista, siinä suhteessa ei aina niin herrasmies.)
Kattilakaapit on nyt löydetty ja siitä onkin hyvä jatkaa tätä elämän ihmettelyä.
Ihan uskomatonta, että meidän lapsi on jo yksi vuotias.

Tänään olen ollut ylpeä.

Huomiseen.