torstai 24. tammikuuta 2019

24/365

Nyt tässä mennään sairaalaan.
Jännittääkö? Joo.
Nukuttiinko? No yllättävän hyvin kuitenkin.
Nyt ei kannata olettaa, että päivittäisin tätä blogia välttämättä ihan kamalan aktiivisesti, jos ollenkaan. Päivitän jos päivitän, en tätä ota nyt stressikseni.
Hurjaa.
Apua.
Hui.
Mitä hittoa.
Äää.

Tänään olen ollut jännittynyt.

Huomiseen.

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

23/365

Tänään ollaan vietetty täällä kotona viimeistä päivää kaksin. Ei välttämättä ole viimeinen päivä kahdestaan, käynnistyshän pystyy venymään. Mutta varmasti on viimeinen päivä täällä kotona tällä kokoonpanolla. Käytiin tekemässä kaupassa sellaiset ostokset, että pärjätään pitkään näillä asioilla kun ollaan kotiuduttu. Paistelen tässä samalla vielä jauhelihapihvejä pakastimeen. Helpottaa mieltä, kun on varautunut hyvin.
Kohta ajattelin imuroida ja ehkä pestä lattiaa.

Tänään on alamahaa poltellut ja koskenut selkään ihan kiitettävästi. Olisipa kyllä ihan jees lähteä vaikka vielä tänään synnärille, mutta ei se nyt mitenkään muserra jos pitää huomiseen odottaa.
On kyllä oudot fiilikset. Juttelin isäpuolen kanssa aamulla puhelimessa, sitä jännittää varmaan vielä enemmän kun minua. Kyllä tätä vauvaa nyt odottaa meidän lisäksi aika iso joukko ihmisiä. Siitä tulee aika mukava olo.


Tuntuu oudolta, että kohta ei ole enää tätä mahaa.
Elämä muuttuu niin järjettömän paljon.

Tänään olen ollut odottavainen.

Huomiseen.

tiistai 22. tammikuuta 2019

22/365

Eilinen meni tosi putkeen.
Ilkka lupasi viedä minut syömään ulos viimeistä kertaa ennen vauvan tuloa. Sain laittaa mekon, meikit ja hiukset kauniisti. Lähdettiin ajatuksella mennä Introon. Oltiin katsottu, että sieltä pystyi kymmenestä asti varaamaan pöytää ja ajateltiin, että jos mennään joskus kahden aikaan niin varmasti päästään syömään ilman pöytävaraustakin.



No, olisi pitänyt katsoa tarkemmin.
Introhan oli maanantaina mennyt kiinni kahdelta, kun me sinne vähän kahden jälkeen saavuttiin. Mentiin torin alle lämpimään miettimään, että minnehän me nyt mentäisiin. Introssa olisi ollut se yksi annos, jonka olisin halunnut Ilkan halunnut maistavan. Siis se iskenderi, jota söin sillon kun olin äidin ja tyttöjen kanssa syömässä.
Vetäisin takkiani kiinni siellä torin alla istuessamme ja kangas jäi vetoketjun väliin tuosta kaulan kohdalta. Aika usein tuota käy, mutta nyt se meni jotenkin helvetin pahasti juntturaan. Se alkoi ahdistaa aika paljon, kun ei saanut sitä takkia auki ja se puristi. Sitä siinä sitten revittiin sekä minä, että Ilkka ja ei vaan jumalauta saatu sitä auki. Alkoi olla aika kova nälkä ja pettymys painoi mieltä. Mentiin autoon istumaan parkkihalliin ja saatiin tappelun jälkeen vetoketju auki. Se nyt ilmeisesti meni rikki, mutta takissa on onneksi napit. Harmittaa kyllä, kun takki on ihan uusi. Se tietysti helpottaa vähän, että en minä tuota takkia enää pitkään tarvitse kun se on kuitenkin raskaustoppatakki. Uskoisin, että aika pian saan käyttää omaa vanhaa takkia taas. Vedin siellä parkkihallissa semmoiset hormooni-itkut, koska reagoin tällä hetkellä kaikkeen itkemällä. Siinä sitten tuijoteltiin toisiamme täydessä tällingissä vähän aikaa ja mietittiin, mitä tehdään.
No tehtiin sitten niin, että mentiin Raxiin syömään. Ei todellakaan mennyt ilta niinkuin piti, mutta saatiin mahat täyteen ja päästiin vähän halvemmalla. Siellä oli jumankauta sentään vielä tarjous ja saatiin ruoka 3,90 halvemmalla. Enpä ole koskaan ollut noin laittautuneena Raxissa syömässä.


Nyt kyllä jo naurattaa, vaikka eilen vitutti ihan julmetusti.
Minusta tuntuu, että kerron tämän tarinan joskus meidän pojalle. Äitillä ja isällä on mennyt aina tosi putkeen nämä suunnitelmat.
Minä nukuin viime yönä taas huonosti. Valvoin kahdesta noin viiteen. Olen ottanut tänään ihan levon kannalta. Jos jaksan, leivon tänään pakkaseen mustikkapiirakkaa. Ilkka on koko päivän töissä.

Tänään olen ollut huvittunut.
Huomiseen.

maanantai 21. tammikuuta 2019

21/365

Tänään ollaan mm. pakattu sairaalakassi loppuun ja pesty tuttipullot ja tutit. Kokeilin myös rintapumppua vähän ja toimii. Jännittävää.
On kaikkea muutakin tänään, mutta millähän energialla siitä kertoisi? Jos huomenna.



Maha painaa julmetusti.

Tänään olen ollut hidas.

Huomiseen.

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

20/365


Viime yönä nukuin vähän paremmin ja se on todellakin tänään tuntunut. Aikalailla ihanalta tuntunut, kun jaksaa edes vähän olla ihminen.
Ilkan siskon perhe kävi tänään päiväkahvilla. Tein kinkkukiusausta ja sekin onnistui oikein hyvin.
Aamulla oli kaksi sellaista noin minuutin mittaista kipeää supistusta. Se nyt sitten meni kuitenkin ohi. Kaikenlaisia alavatsan tuntemuksia kuitenkin on ollut pitkin päivää.
Pitäisi vähän patistaa Ilkkaa tekemään yksi työhomma vielä tässä illalla, saas nähdä.
Kova pakkanen. Auto roikassa kaiken varalta koko ajan.
Taidan mennä sohvaan köllöttämään.

Tänään olen ollut pirteämpi.

Huomiseen.

lauantai 19. tammikuuta 2019

19/365

”Pitää se helvetin blogi kirjottaa”, Inkeri sanoi muistettuaan velvollisuutensa, jonka hän oli itselleen luonut. Inkerillä oli tänään ollut vähän huono päivä kipujen ja väsymyksen takia. Viime yönä hän nukkui huonosti, mutta onnekseen hän nukkui iltapäivällä monta tuntia. Päivän suunnitelmat menivät siinä pieleen, mutta olo vähän koheni. Illalla Ilkka hieroi Inkerin jalkoja ja iltapalaksi syötiin munakasta. He ottivat katsonsaan tänään sarjan nimeltä The Orville ja molemmat nauttivat siitä. ”En ole kovin luottavainen ensi yön suhteen”, Inkeri huokaisi supistusten keskeltä ja sammutti yövalon.

Tänään olen ollut arka.

Huomiseen.

perjantai 18. tammikuuta 2019

18/365

Oli kuitenkin eilen aika raskas ilta. Alkaa näiden kipujen ja väsymyksen taakka painamaan ja ottamaan veronsa. Ei oikein saa kunnolla nyt levättyä.


Ilu on nyt töissä, minä olen yrittänyt levätä vaan. Hirveästi tekee mieli kaikkea imelää ja kiellettyä.
Ei ole oikein mieltä mihinkään nyt. Ei ole mitään hätää, mutta on vaan niin kova väsymys ja väsymys ja väsymys.

Tänään olen ollut heikko.

Huomiseen.

torstai 17. tammikuuta 2019

17/365

Käytiin aamulla neuvolassa, kaikki oikein okei.
Hirveän väsynyt olen taas täällä, ollut koko päivän. Onneksi osasin nukkua tunnin päikkärit.

Ilkka on töissä ja Rauno kerjää minulta ruokaa. Näin viime yönä unta, että joku nainen vei Raunon itselleen ja vaihtoi sen nimen ja antoi sen kulkea terveyskeskuksen parkkipaikalla vapaana. Näin myös unta, että Ilkka leikkasi hiukset ja parran pois ilmoittamatta minulle asiasta. Olin kummastakin asiasta äkäinen.
Aika vähän tänään ollut mitään oireita tästä tulevasta synnytyksestä. Joitakin supistuksia ja hetken aikaa koski alaselkään. Eilen oli huonompi/parempi päivä tämän suhteen. En oikein tiedä, miten se pitäisi ajatella. Varmaan silleen, että kaikki tuo on vain positiivista. Vauva on jokatapauksessa potkinut ihan kamalasti.
Söin ensimmäisen laskiaispullan tänään.

Tänään olen ollut joutava.

Huomiseen.

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

16/365

Viime yönä koski perkeleesti, supisteli ja jomotti selkää ja mahaa. Aamulla supisteli myös ja jomotti mutta supistukset loppui. Jomotus ja paineen tunne jäi. 
Nämäpä kuuluu asiaan, näin ainakin oletan. Kivut on kuitenkin vielä siedettäviä ja ei tule verta mistään. Vaikka ne kivut on siedettäviä, ne on kuitenkin ihan kamalia.



Rauno on vähän hellyyden kipeä ja sitä keljuttaa, kun minun sylissä on tosi vaikea olla tuon mahan takia.
Ilkka on töissä, minä en ole tänään vielä jaksanut tehdä juurikaan mitään. Jotain alan kohta tekemään, jos kärsin.
Ja kärsinhän minä, monella eri tavalla.
Tänään raskausviikko 37.

Tänään olen ollut tuskainen.

Huomiseen.

tiistai 15. tammikuuta 2019

15/365


Välillä on näiden kipujen ja närästyksien kanssa sellainen olo, että voikun tämä vauva olisi jo ulkona. Toisessa hetkessä sitten on sellainen olo, että ei todellakaan ole valmis tähän.
Paljon herättää tunteita tämä tuleva elämänmuutos. Päivät vähenee. Olen yhtä aika innoissani ja kauhuissani. Jos joku yrittää nyt tuosta ymmärtää, että en olisi tätä muutosta halunnut niin saa työntää kyllä pään perseeseen. Joka kerta kun osoittaa jotain jännityksen tai hermostuneisuuden merkkejä, niin vastapuoli alkaa olettaa ettei tämä olisi toivottua tai haluttua. Minusta on tosi ok olla hermostunut, kun odottaa esikoista ja ei tiedä tulevasta elämästään vielä mitään.


Joo. Ei siis yhtään hormoonit hyrrää tai ole pää sekaisin.

Tänään olen ollut hurjana.

Huomiseen.

maanantai 14. tammikuuta 2019

14/365

Aamu alkoi supistuksilla. Sitten ne vähän rauhoittui ja nyt ne tuli takaisin. Vauva myös myllää kovasti ja koskee alaselkään.

Ne minun sokerit oli tänä aamuna taas hyvät, 4,8. Nyt en enää siis nouse yöllä syömään rahkaa. Voisin vaikka sanoa niinkuin yksi viisas nainen kerran hihkaisi; Ei jumalauta jes.
Nyt olen tässä koittanut elää normaalisti noista supistuksista huolimatta. Tein aamulla Ilkalle aamupalaa, jonka vein vuoteeseen. Nyt teen mokkapaloja ja voisin pestä vähän pyykkiä ja vessanlattian.
Jännittävää.

Tänään olen ollut herkillä.

Huomiseen.

sunnuntai 13. tammikuuta 2019

13/365


Tänään aloitin päivän tekemällä lihapullia. Oikeastaan aloitin päivän ihmettelemällä paastoarvoani, jos nyt pilkkua viilataan. Minulla on se paastoarvo pysynyt hyvänä, kun olen lyhentänyt paastoaikaa syömällä yöllä rahkaa. Viime yönä närästyksestä ja kivusta johtuvista syistä vaan jätin rahkan syömättä ja vähän kauhulla menin paastoarvoa mittaamaan. Minun on täytynyt jossain vaiheessa pitää paasto kuusi tuntisena, nyt sitä on voinut venyttää seitsämään tuntiin. Viime yönä se venyi melkein 11 tuntiin. Paastoarvo oli 4,5. Täytyy olla siis alle 5,5. Minulla yleensä arvo on 5,2 ja se on hyvä. Ihan uskomatonta, miten hyvä se oli nyt. Olen kuullut, että raskausdiabetes alkaa helpottaa toisilla loppua kohti, mutta enpä olisi tätä silti uskonut. Pitää ensi yönä kokeilla myös, etten syö ja katsoa millaisia arvoja näyttää aamulla. Jos ovat ok, voin nukkua käynnistykseen asti ilman pakollisia yöheräilyjä.
Mutta niin siis lihapullia tein ja niitä kohta syödään. Ulkona paistaa aurinko ja on mukavan näköistä. Eilinen ilta oli kyllä närästyksen kanssa ihan kamala, piti nukkua monen tyynyn kanssa kohoasennossa. Nyt on niska vähän kipeä.
Ei tähän päivään toistaiseksi vielä mitään muuta. Ajateltiin katsoa illalla Carolina-Nashville peli, kun tulee jo alkuillasta. Voisi yrittää nyt päivällä hilata itsensä ulos, kun on niin kaunis keli.

Tänään olen ollut yllättynyt.

Huomiseen. 

lauantai 12. tammikuuta 2019

12/365

Ollut laiska, mutta ihan mukava päivä.
Otti päähän, kun kanttarellikastike meni vituiks ja piti tehdä muuta ruokaa. Ei vaan millään saanut siitä syötävää, oli vaan tosi kitkerää.
Närästänyt tänään myös aikalailla kamalan paljon. Närästyslääkkeen vaikutus on tosi lyhyt ja on pitänyt juoda maitoakin monta lasia. Minä en tykkää maidosta, mutta en tästä närästyksestäkään.
Ilkka vääntää töitä tuolla koneella, minä röllötän mahani kanssa sohvalla. Käynnistys on pyörinyt paljon mielessä. Olo sen suhteen mukava ja luottavainen, ainakin tällä hetkellä. Pitää yrittää olla ottamatta tästä mitään paineita. Ei ole mikään pakko koko ajan miettiä asiaa ja yrittää saada synnytystä käynnistymään. Pitää elää nyt mahdollisimman normaalisti ja olla pelkäämättä rasitusta. Yleensä tulee jarruteltua vauhtia, kun alkaa supistaa. Pitää nyt vaan mennä sitä kohti.

Tänään olen ollut normaali.

Huomiseen.

perjantai 11. tammikuuta 2019

11/365

Eilen käytiin siellä ultrassa. Vauva on siellä raivotarjonnassa, niinkuin olin ajatellutkin. Vauva painaa 3200 g. Hoikka poika, mutta iso päinen ja pitkä jalkainen. Edelleen sama tilanne siis. Pää on "paksumpi" kuin vartalo, mikä on tosi hyvä juttu ja helpottaa synnytystä.
Minun myös pitäisi pystyä synnyttämään alakautta. Kohdunkaula oli lyhentynyt sentillä, mutta paikat eivät juurikaan ole pehmenneet.
Tutkimuksen jälkeen lääkäri sanoi, että seuraava käynti on kahden viikon päästä ja silloin käynnistetään. Sitä ei oikein siinä sen enempää perusteltu, mutta nyt kun olen ottanut asioista selvää, niin alkaa valjeta hommat. Tämä on ilmeisesti siis käytäntö, kun on raskausdiabetes ja insuliinihoito. Synnytys käynnistetään viikolla 38 ja tällä pyritään välttämään komplikaatioita, joita lopussa voi tulla.
Vauva ei pääse nyt ainakaan kasvamaan kovinkaan isoksi, mikä on tosi helpottavaa. Se kasvaa nyt tahdilla 200 g/ viikko, joten neli kiloista siitä ei pitäisi ehtiä enää tulla.
Eli synnytys käynnistetään 24.1. Meidän helmikuisesta ei helmikuista tule millään. Nyt täytyy myös yrittää saada synnytys käynnistymään ennen tuota käynnistystä. Nyt ei pidä pysähtyä supistuksista, pitää mennä niitä kohti ja aiheuttaa niitä. Olisi käynnistyksenkin kannalta hyvä saada paikat pehmenemään, vaikka synnytystä ei itsessään saisi alkamaan.
Eilen oli jotenkin niin väsynyt, että ei oikein osannut reagoida tähän hommaan mitenkään selkeästi. Nyt kun on saanut ajatella asiaa enemmän hyvin nukutun yön jälkeen, on parempi olo. Onneksi löysin netistä tietoa tästä hommasta. Nyt ymmärrän sen, että en olisi voinut tähän itse tämän enempää vaikuttaa ja tämä ei johdu nyt minun tekemistä valinnoista mitenkään. Synnytys käynnistetään silloin parin viikon päästä jokatapauksessa, oli minun sokerit millaiset vaan. Ne on onneksi hyvät.


Ilkka on nyt töissä ja minä olen vaan lojunut. Aamu alkoi päänsäryllä, joka meni onneksi ohi parissa tunnissa. Ärsyttää, kun siivottiin silloin yksi päivä niin hyvin, että täällä ei ole nyt oikein mitään siivottavaa.


Vauva potkii hitosti. Ulkona on kaunis keli. Tekisi mieli syödä grillattuja herkkusieniä, ihan pikkuisen ärsyttävä mieliteko, ei millään tavalla toteutettavissa.

Tänään olen ollut hyvän tuulinen.

Huomiseen.

torstai 10. tammikuuta 2019

10/365

Sovitaanko, että kerron kysin keikauksesta huomenna. Se vaatii vähän enemmän ajatusta ja aivotyötä ja aikaakin. Kaikki siis hyvin! Paljon on vaan jaettavia faktoja ja ajatuksia.
Kerron illasta. Käytiin äitin, kahden kälyn ja lapsuuden ystävän kanssa illalla syömässä Introssa. Olen joskus vuosia sitten käynyt, ei muistikuvia tästä. Olin kyllä tosi positiivisesti yllättynyt, niin taisi olla muukin porukka. Söin semmoista kana iskenderiä ja oli kyllä ihan tosi hyvän makuista evästä.

Hirveän usein tulee ravintolassa otettua samankaltaisia annoksia, tämä oli nyt virkistävä poikkeus. Minä hirveän usein otan vuohenjuusto kanaa, sitä saa melkein joka paikasta. Tuolta ei onneksi saanut, niin pakko oli kokeilla jotain uutta.
Mukava ilta. Käytiin vielä kaupassa äitin kanssa. Äiti osti vauvalle tarvikkeita, josta olen aika kiitollinen.
Heräsin tänä aamuna neljältä. Olen käynyt tänään kaksi eri reissua Kuopiossa. Päivällä vielä reissujen välissä kestitsin yhtä vierasta pari tuntia. Nyt alkaa jo vähän piisaamaan tämä hereillä olo.

Tänään olen ollut hyvilläni.

Huomiseen.

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

9/365

Että minä tänään olen ollutkin reipas, jumankauta. Siivosin keittiön ja makuuhuoneen. Makuuhuone on ollut yksi helvetin kaaos/vitsi siitä asti, kun muutettiin. Nyt se on siisti ja tuntuu aika hyvältä. Ilkka siivosi eteisen, mikä on ollut myös aikamoinen kaaos.
Tuolla makkarissa, kun on nuo siniset seinät, niin en oikein tykkää. Vaikea on sisustaa semmoista ympäristöä, mistä ei oikein nauti. Nyt saatiin siitä edes vähäsen viihtyisämpi. Sain myös kaiken tavaranpaljouden paikalleen.

Siivottiin muutenkin tämä koti porukalla, Ilkka imuroi myös kaikki huoneet. Mukava on olla siistissä kodissa.
Nyt illemmalla kävi Suvi siskonsa kanssa, oli mukavaa. Harmi vaan, kun väsähdin niin kamalasti tuosta siivouksesta. En varmaan ollut kamalan seurallinen.



Minun maha on nyt sitten ilmeisesti vähän valahtanut. Vauva vaikuttaisi laskeutuneen lähtökuoppiin. Vauvan liikkeet tuntuu erilailla, eri kohdassa. Maha tuntuu ja näyttää myös erilaiselta.
Huomenna lähdetään kysille katsomaan, että minkä kokoinen jannu siellä kasvaa. Jännittää taas. Toivotaan, että ei olisi massaa kerännyt ihan jumalattoman paljon. En haluaisi, että pitää käynnistää.

Tänään olen ollut reipas.

Huomiseen.

tiistai 8. tammikuuta 2019

8/365


Minä en ole tänään tehnyt oikein mitään, vaikka olin vähän suunnitellut. Ei olisi ehkä pitänyt suunnitella. Onhan tässä vielä päivää jäljellä, ei ole edes päivällisaika vielä. Saattaahan tämä tästä johonkin päin heilahtaa.
Nukuin minä pienet päikkärit nojatuolissa, sitä en kyllä suunnitellut.
Minä olen taas jotenkin ihan hulluna tuohon meidän kissaan. Meidän vauva taas on ihan hulluna hikkaan. Tuossa nyt ei ollut mitään järkeä. Vauvalla on siis tosi usein hikka, sitä minä tarkoitin. Se vaan hikottelee menemään. Tänään on tuntunut erilaista kipua lantion ja nivusten seudulla. Jännittävää.

Tänään olen ollut toimeton.

Huomiseen.

maanantai 7. tammikuuta 2019

7/265


Ilkalla alkoi työt, mutta ei tarvinnut mennä olemaan läsnä työpaikalle. On tehnyt kotona koneella töitä. Perjantaihin asti näin, silloin on sitten työpaikalla jo hommia.
Minä olen tänään laitellut vauvan vaatteita. Isä toi meille tänään kiikkutuolin, jonka hankki meille joululahjaksi.
Ilkka teki eilen illalla pitsataikinaa myöskin joululahjaksi ukiltani saadusta pitsajauhosta. Taikina oli siis yön yli tekeytymässä ja nyt sitten tehtiin pitsaa. Hyväähän siitä tuli, pohja oli tosi jees.



Vatsa on tosi tukala ja painava. Meinaa olla välillä vähän hermo pinnassa sen kanssa. Perhana, mitä hommaa tämä viimeisillään raskaana oleminen on.
Ajatella, että tätä vuotta on eletty jo viikko.
Mukava päivä on ollut. Toivottavasti ensi yönä nukkuisin hyvin, paremmin.

Tänään olen ollut hyvän tuulinen.

Huomiseen.

sunnuntai 6. tammikuuta 2019

6/365

Meilllä on ollut tapana tehdä lettuja, silloin kun minun lomani on loppunut. Nyt loppui Ilkan loma ja jatkettiin tällä samalla perinteellä.
Tänään on siivottu kotia, ollut vähän kaaoksen tuntua. Loma on tosissaan otettu lomana.
Huomenna Ilkka palaa tosiaan työharjoitteluun. Ensi viikko on kuitenkin vielä aika rennon oloinen.


Viime yönä noustiin katsomaan pikku ukkojen loppuottelua. Hyvä oli peli. Nukuttiin vielä sitten sen jälkeen. Kymmenen minuutin päästä alkaa sitten Carolinan peli, jota meinattiin myös katsoa. Saa nähdä, jaksaako katsoa kokonaan. Kokeillaan.
Tänään on kuukausi laskettuun aikaan. En oikein pysty sitä ymmärtämään. Kuukausi on ihan tosi lyhyt aika.
Toisaalta ollut tosi väsynyt, mutta silti aika reipas päivä. Supistellut on.

Tänään olen ollut vähän siltä ja väliltä.

Huomiseen.

lauantai 5. tammikuuta 2019

5/365

Tänään on ollut ihan tosi tuskainen päivä. Lonkat ja selkä niin kipeät. En ole poistunut kotoa ollenkaan, enkä suunnitellut poistuvanikaan. Väsyttää. Maha painaa kamalasti.


Ilkka on paistanut kinkkua ja sitä päästään nyt syömään. Keitti myös perunat ja teki kastikkeen. Minulla on mukava mies.

Tänään olen ollut tuskainen.

Huomiseen.

perjantai 4. tammikuuta 2019

4/365


Raunon on ehkä vähän vaikea vielä hahmottaa, mitä nämä vauvalle hankitut tavarat oikein on. Ihan jopa vähän jänskättää, miten se ottaa vauvan vastaan. Toivottavasti ei olisi kamalan mustasukkainen.

Käytiin siellä neuvolassa aamulla. Sydänäänten kuuntelu oli taas hankalaa, kun vauva vaan mylläsi ja potki. Kertaakaan tämä neuvolatäti ei ole ollut tyytyväinen kuulemiinsa sykkeisiin, kun ei saa kuunneltua yhtäjaksoista pidempää pätkää. Nyt taas totesi, että ei ole ainakaan siitä murhetta ettei olisi elossa.
Hempparit ja verenpaineet oli hyvät. Nyt neuvolakäyntejä tihennetään loppua kohti, seuraava aika on jo parin viikon päästä. Ensi viikolla mennään kysille ja kuullaan taas, minkä kokoinen heppu on. Minä en ollut onnistunut onneksi joulun aikana lihomaan, painoa on noin kuukauden aikana tullut 300 grammaa. Tämä on kyllä tosi hyvä juttu. Sokerit olivat kipeänä olo ajan vähän huonommat, koska flunssa vaikuttaa niihin nostavasti. Nyt ne on taas korjautuneet entiselleen.
Pitäisi pakata sairaalakassi, sitä jankutetaan nyt vähän jokapuolella.

Tänään olen ollut hyvilläni.

Huomiseen.

torstai 3. tammikuuta 2019

3/365

Käytiin tänään Kuopiossa. Saatiin joululahjaksi lahjakortteja, jotka käytettiin nyt. Harvoin tulee käytettyä lahjakortteja näin nopeasti. Yhdellä lahjakortilla saatiin minulle imetysliivit, toisella lahjakortilla saatiin hyvä lounas kivassa paikassa.




Vauva on tunkenut itseään tänään inhottavan tuntuisesti lähtöpaikoille ja tuntuu, että maha repeää.
Huomenna aamulla yritetään mennä sinne neuvolaan uudestaan. Pitää painua maate.

Tänään olen ollut tyytyväinen.

Huomiseen.

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

2/365

Säästyinpäs antibioottikuurilta. Korva on vain ärtynyt ja paineessa tämän flunssan takia. Vaikka nyt ei tiedä, milloin olo helpottaa, helpottaa kuitenkin lääkekuurittomuus. Lääkärikin sanoi olevansa iloinen, ettei tarvinnut tässä vaiheessa enää määrätä minulle antibioottia.
Tänään alkoi 36 raskausviikko. Ensi viikolla vauva on täysiaikainen. Jännittävää.
Kamalan paljon on paiskonut tuulta ja lunta. Ilkka teki aamulla helvetillisen työn, kun kaivoi meidän auton tuolta kinoksista. Pihassa on katkennut iso oksa isosta männystä, onneksi ei kenenkään auton päälle.
Viime yönä vauva oli kyllä yksi kiusankappale. Ei oikein nukuttu, kumpikaan. Alkaa olla aika vaikea löytää asento, jossa ei koske ihan jumalattomasti.


Ainiin. Se neuvola. Neuvolatäti oli kirjoittanut meille päivän muistiin neuvolakorttiin; pe 2.1. Me vaan mietittiin sitä, että 2.1 ja sillä lähdettiin aamulla tarpomaan tuonne myrskyyn. Istuskeltiin siellä ja neuvolatäti vähän hämmentyneenä tervehti meitä töihin tullessaan. Sitten se oli huoneessaan tovin ja tuli kysymään, että miksi ollaan jo tänään siellä. Näytettiin korttia ja hän oli melko nolona siitä, että kortissa olisi pitänyt lukea 4.1. Eipä mekään sitä perjantaita siitä tajuttu, päivämäärään vaan uskottiin. Eli perjantaina uudestaan. Onneksi Ilkalla on loma.
Ilkalla on ollut kyllä semmoinen aika rento loma tuon taudin takia. Ei olla paljon muuta kyetty tekemään, kun makaamaan vaan sohvassa. Sillä tavalla Ilkka kuulemma halusikin loman viettää, joten ei koe sen menneen hukkaan. Pelkästä sohvassa makaamisesta olisi saattanut tulla huono omatunto terveenä, joten mukava näin.

Tänään olen ollut helpottunut.

Huomiseen.

tiistai 1. tammikuuta 2019

1/365

Ei ole täällä uusia kujeita. Sama vanha tauti jyllää, bonuksena nyt ilmeisesti alkava korvatulehdus. Oireet minä jo ennestään tunnekin. Huomenna aamulla neuvola ja pitää lääkärille varata aikaa myös tämän takia. Olisin ollut tosi onnellinen, jos ei olisi enää tarvinnut syödä antibioottikuuria tämän raskauden aikana. Istun täällä nyt valkosipulinkynsi korvassa, kun se saattaa kuulemma auttaa oireisiin. Tiedä tuosta.
Ollaan laitettu tänään vauvan huonetta ja pesty vaatteita. Vielä on puuhaa, mutta melkein kaikki sinne kuulumaton on aseteltu muualle. Siitä ehti tulla vähän varasto. Huomenna varmaan jatketaan. Laitetaan tauluja seinälle ja verhot ikkunaan. Huonekalut paikalleen.
Kamalan paljon on satanut lunta. Niin paljon, että ei viitsitty putsata autoa ja urheasti käveltiin kauppaan. Olipahan oikeasti ihan työn ja tuskan takana. Nyt koskee nivusiin ja jalkoihin, selkäänkin joka puolelle. Kohta otan lämpimän suihkun ja menen sohvalle.
Jännää on ajatella, että tänä vuonna meidän lapsi syntyy. Olen iloinen, että se ei ehtinyt syntyä viime vuoden puolella. Ei oikeasti ole enää pitkä aika, kun alkaa ihan uusi elämä.

Tänään olen ollut odottavainen.

Huomiseen.